EK:n ja PL:n Perheyritysbarometri: Paikallinen sopiminen tukee kasvutavoitteiden saavuttamista

Paikallinen sopiminen saa kasvuhakuisten perheyrittäjien keskuudessa laajaa kannatusta. Voimakasta kasvua tavoittelevista yrityksistä peräti 83 prosenttia arvioi, että paikallisella sopimisella saavutetaan merkittävää, konkreettista hyötyä yritystoiminnan kehittämisessä.

Kaikista perheyrittäjistä lähes 70 prosenttia pitää paikallisen sopimisen hyötyjä konkreettisina. Lisäksi 23 prosenttia uskoo paikallisesta sopimisesta koituvan jonkinlaista hyötyä tai ei tarkkaan osannut arvioida yrityskohtaisten ratkaisujen merkitystä. Vain 6 prosenttia vastaajista pitää paikallisesta sopimisesta koituvia hyötyjä olemattomina. Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton yhteisestä perheyritysbarometristä, johon vastasi yhteensä 347 perheyritystä eri puolilta Suomea.

– Yrityskohtaisten ratkaisujen merkitys korostuu varsinkin kasvuhakuisissa yrityksissä, joille ketteryys ja reagointinopeus ovat usein elinehto globaalissa kilpailussa menestymiselle, sanoo tutkimuksen toteuttanut EK:n yrittäjyysasiantuntija Jari Huovinen.

– Tulokset osoittavat, että paikallisella sopimisella voidaan tukea yritysten kasvutavoitteiden saavuttamista, myötävaikuttaa kasvuyritysten lukumäärän lisääntymiseen ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä.

Perheyrittäjät usein moninkertaisia kasvuyrittäjiä

Barometrin vastaajista 58 prosenttia tavoittelee kasvua. Kasvua tavoittelevat erityisesti yritykset, jotka työllistävät yli 50 henkilöä. Vastaajista noin 27 prosenttia oli ns. portfolioyrittäjiä, jotka omistivat tutkimushetkellä vähintään kaksi eri yritystä. Erityisesti voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten taustalla moninkertaisia yrittäjiä oli paljon, jopa 42 prosenttia vastaajista.

Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Leena Mörttisen mukaan tulokset haastavat perinteisen näkemyksen kasvuyrittäjyydestä:

– Yksittäisen perheyrityksen kasvutavoitteet voivat olla maltillisia, jos yritys on saavuttanut optimaalisen kokonsa tai kasvun rajansa. Samaan aikaan yrityksen taustalla oleva perheyrittäjä voi kuitenkin olla hyvin kasvuhakuinen, jolloin hän tavoittelee kasvua uusia yrityksiä aloittamalla tai ostamalla. Valitettavasti yksiulotteiset, yksittäisen yrityksen kasvuun perustuvat tarkastelut usein aliarvioivat portfolio-perheyrittäjiä, jos heidän yksittäiset yrityksensä eivät saavuta tiettyjä kasvuyrityksille asetettuja kriteerejä.

Perheyrityksistä noin 15 prosentissa oli tehty sukupolvenvaihdos vuosien 2012 – 2015 aikana. Sukupolvenvaihdosten haasteet ovat kuitenkin viimeisten vuosien aikana lisääntyneet. Kasvussa olivat verotukseen liittyvät asiat, rahoituksen järjestäminen, yrityksen arvonmääritys ja sopivan jatkajan löytäminen..

Mörttinen näkee tuloksissa yhteyden viime vaalikaudella toteutettuihin veronkiristyksiin.

– Kun sukupolvenvaihdosten toteutus on selvästi kallistunut, on sillä väistämättä vaikutuksia niin rahoituksen järjestämiseen, arvonmääritykseen ja potentiaalisten jatkajien päätöksentekoon. Haaste jatkajan löytämisestä koskettaa enemmän mikroyrityksiä, kun taas verotukseen ja rahoitukseen liittyviä haasteita korostetaan sitä todennäköisemmin, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse.

Perheyritysbarometri toteutettiin Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton yhteistyönä. Barometrin aineisto kerättiin kyselytutkimuksena EK:n pk-toimintaympäristökyselyn yhteydessä syys-lokakuussa 2015. Sen jälkeen aineistoa täydennettiin vielä Perheyritysten liiton jäsenille marraskuussa suunnatulla kyselyllä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 347 perheyritystä, jotka jakautuivat tasaisesti palvelualan ja teollisuuden yrityksiin. Vastaajista noin kaksi kolmasosaa edusti alle 50 henkilöä työllistäviä perheyrityksiä.

Lisätietoja:
Jari Huovinen, asiantuntija, EK, p. 040 861 4582
Leena Mörttinen, toimitusjohtaja, PL, p. 075 325 4201

 

 

Kommentit

Kommentoi