Ratkaisuja yhteiskunnan polttaviin kysymyksiin
Maailmalla on huutava pula luonnonvaroja ja ympäristöä säästävistä tuotteista ja ratkaisuista. Kiinan ja Intian kaltaisten nopeasti teollistuvien maiden on saatava ympäristövaikutukset hallintaan. Kehitysmaissa tarvitaan innovaatioita, jotka auttavat ratkaisemaan energiaan, veteen ja sanitaatioon ja muuhun infrastruktuuriin liittyviä perustarpeita.
Globaali kasvupotentiaali on huomattava. Yksistään ympäristöteknologioiden markkinoiden arvioidaan 2–3-kertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.
Suomalainen menestysmahdollisuus
Suomessa on kautta aikain osattu kehittää ympäristöä säästäviä ratkaisuja, kun kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja omien fossiilisten energialähteiden puute ovat pakottaneet toimimaan säästeliäästi niin energian kuin kustannusten suhteen. Kun korkea teknologia, luonnonvarojen tehokas käyttö ja vahva ympäristöosaaminen yhdistyvät, syntyy kansainvälisen tason kilpailukykyä.
Suomalaisia ympäristöalan yrityksiä on arviolta pari tuhatta. Tarkkaa tilastoa ei ole, koska ympäristöliiketoiminta ei muodosta erillistä toimialaansa. Enemmänkin kyse on uusista, ympäristönäkökulmat huomioivista liiketoimintamalleista, joita voidaan luoda kaikilla talouden sektoreilla. Myös termit vaihtelevat – toiset puhuvat energia- ja ympäristöliiketoiminnasta, toiset cleantechistä tai yleisesti vihreästä taloudesta.
Ympäristöliiketoiminnan yritykset Suomessa kytkeytyvät usein ns. perinteisiin toimialoihin kuten metsäteollisuuteen, energiantuotantoon tai konepajateollisuuteen. Kysynnän laajentuminen ja uusien innovatiivisten kasvuyritysten mukaantulo on myös monipuolistanut yrityskenttää.
Esimerkkejä suomalaisesta cleantech-osaamisesta:
- uusiutuva energia
- biotalous
- vesiosaaminen
- energiatehokkaat prosessit, koneet ja laitteet
- jätehuolto ja kierrätys
- kestävä kaupunkirakentaminen
- luontomatkailu.