Mikä ihmeen kiertotalous?

Tulosta

Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Tutut termit – cleantech, vähähiilisyys ja biotalous – ovat kaikki sukua kiertotaloudelle.

Kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.1) Kiertotalouden visiossa jätettä ei enää synny, kun ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta muille ja tuotteet suunnitellaan käytettäviksi yhä uudelleen.

Mutta kiertotalous ei ole vain materiaalien tehokasta käyttämistä ja kierrättämistä tai ympäristöystävällistä liiketoimintaa. Sen ajatellaan olevan myös uusi talousmalli, jossa arvontuotanto tapahtuu yhä enemmän aineettomasti ja tuotteita korvataan erilaisilla paveluilla. Esineitä ja resursseja jaetaan omistamisen sijaan.2)

Kiertotalous avaa yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uudenlaiseen kasvuun. Kasvu syntyy monimuotoisissa arvoverkostoissa, avoimessa yhteistyössä ja rohkeasti erilaisia liiketoimintamalleja hyödyntäen. Uudet teknologiat tukevat kaikkea tätä. Kiertotalouden sanotaankin olevan jopa suurin murros tuotannossa, kulutuksessa ja koko globaalissa taloudessa 250 vuoteen.3)

Kiertotalous vastaa aikamme suurimpiin murroksiin

Kukaan uutisia seurannut ei ole välttynyt huomaamasta, että elämme kiihtyvän muutoksen aikaa. Enää tulevaisuus ei ole vain kaukana edessä, vaan yhä useammin se tuntuu tapahtuvan tässä ja nyt. Esimerkiksi itseohjautuvien autojen ja virtuaalitodellisuuden ajateltiin tulevan osaksi arkea joskus kaukana tulevaisuudessa. Yhtäkkiä ne ovat osa normaalia elämää.

Kiertotalouden taustalla on kolme valtavaa murrosta, jotka kaikki ovat jo tukevasti täällä. Näitä murroksia ovat luonnonvarojen niukkuus ja ilmastonmuutos, digitaalinen vallankumous sekä avoimuus ja yhteistyö kasvun edellytyksinä. Nämä muuttavat varmasti maailmaa enemmän kuin kukaan osaa vielä ajatellakaan. Voi jopa väittää, että kiertotalous on väistämätön kehitys näiden muutosten keskellä.

Niukkuus ja ilmastonmuutos vaativat uutta resurssiajattelua

Kiertotalouden tekee välttämättömäksi maapallon kantokyvyn horjuminen. Maailman väestön määrä kasvaa, luonnonvarat hupenevat ja globaalin keskiluokan nousu merkitsee länsimaisten kulutustottumusten leviämistä. Tämä kehitys on suorassa yhteydessä kiihtyvään ilmastonmuutokseen, joka uhkaa jo ihmiskunnan hyvinvointia.

Kulutamme jo nyt globaalisti enemmän luonnonvaroja kuin olisi kestävää. Jos jatkamme samaa tahtia, resursseja tarvittaisiin arviolta 1,6 maapallon verran.4) Lisäksi luonnonvarojen tarve kasvaa yhä voimakkaasti, sillä viidentoista seuraavan vuoden aikana maapallon väestömäärä lisääntyy miljardilla lähelle 8:aa miljardia ja kulutustaan kasvattava keskiluokka yli kaksinkertaistuu 5 miljardiin.5)

On selvää, että kehitys ei ole kestävällä pohjalla. Ratkaisu on kiertotalous, sillä se säästää uusiutumattomia luonnonvaroja, lisää yritysten omavaraisuutta ja auttaa varautumaan raaka-aineiden niukkuuteen ja hinnannousuun. Monet yritykset ennakoivat raaka-ainepulaa ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia materiaaleja ja kehittämällä materiaalitehokkuutta niin suunnitteluvaiheessa, tuotannossa kuin tuotteiden elinkaaren lopussa.

Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa etsitään keinoja, joilla voidaan vähentää elitarvikejätteen määrää ja saada arvokkaat raaka-aineet uuteen käyttöön. Tätä tekee muun muassa HKSCAN, joka kehittää parhaillaan uusia käyttökohteita lihateollisuuden syömäkelvottomille biojätteille. Yhteistyömahdollisuuksia haetaan monelta suunnalta aina energiantuotannosta lääketeollisuuteen, ja uusia biotuotteita varten on perustettu oma liiketoimintalinja.

Kiertotalous säästää luonnonvaroja ja lisää yritysten omavaraisuutta.

Suomalainen TARPAPER RECYCLING puolestaan muuntaa taloista puretun kattohuovan asfalttipinnoitteeksi kaduille ja teille. Huovat kerätään eri puolilta Suomea Lahden tuotantolaitokseen, missä ne saavat uuden elämän uusiomateriaalina. Yrityksen oivallus säästää luonnonvaroja ja vähentää bitumin tarvetta asfalttiteollisuudessa.

Digitaalinen vallankumous synnyttää uusia liiketoimintamalleja

Tuotteiden ja materiaalien kierrättäminen on osa kiertotalouden pelikenttää, muttei suinkaan sen ainoa ilmentymä. Kiertotalouden mullistava potentiaali yltää paljon pidemmälle. Digitaalisuus luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia hyödyntää luonnonvaroja uudella ja kestävällä tavalla.

Kiihtyvä digitaalinen murros on tuonut mukanaan kaikkialle leviävät sensorit, kasvavat datavirrat, kehittyvän keinoälyn, robotiikan sovellukset, mobiiliratkaisut ja palvelualustat. Nämä teknologiat luovat jokaiselle sektorille täysin uusia bisnesmalleja, joiden avulla yritykset pystyvät optimoimaan, automatisoimaan sekä mullistamaan oikeastaan jokaisen liiketoiminnan osa-alueen. Näin syntyy myös merkittäviä säästöjä energian ja materiaalien kulutuksessa.

Suomalainen FLUID INTELLIGENCE yhdistää öljyn palvelubisnekseen ja digitalisaatioon. Yritys liisaa öljyjä teollisuusasiakkaille ja huolehtii etäseurannan avulla jatkuvasti öljyn kunnosta. Asiakas maksaa öljyn tuottamasta hyödystä eikä kulutetusta määrästä. Ratkaisulla pidennetään öljyn elinkaarta ja vähennetään näin kulutusta.

Arvokkainta pääomaa ovat nykyään laajat ja laadukkaat yhteistyöverkostot.

Digitaalisilla ratkaisuilla saadaan merkittäviä energia- ja materiaalisäästöjä yhteiskunnassa, mutta samaan aikaan ne lisäävät tietenkin sähkön käyttöä. Esimerkiksi palvelinkeskukset haluavat kuitenkin käyttää yhä enemmän uusiutuvaa energiaa, ja myös laitteista syntyvä lämpö pyritään kierrättämään. Mäntsälässä hakukoneyhtiö YANDEX ja MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ tekevät yhteistyötä datakeskuksessa syntyvän lämmön hyödyntämiseksi kaupungin kaukolämpönä. Tämä vähentää energian hukkaa ja samalla kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä.

Avoimuus ja yhteistyö ovat kasvun kivijalkoja

Digitaalinen ja verkottunut maailma vaatii päivitettyjä toimintatapoja. Monen kiertotalouden kasvuyrityksen toiminta muistuttaa yhä enemmän elokuva-alan tuotantomallia, jossa useat yritykset ja ammattilaiset muodostavat joustavan ekosysteemin.

Ominaista tälle ajalle on myös yhteistyö suurten yritysten ja pienten kasvuyritysten välillä. Tämä tuo ketteryyttä isojen yritysten uudistumiseen ja auttaa pienempiä skaalaamaan toimintaansa. Avoin tutkimus- ja kehitystyö, yhdessä rakennetut palvelut ja yhteistyötä korostavat alustamaiset liiketoimintamallit kirittävät kokeilemaan kiertotalouden bisnestä. Arvokkainta pääomaa ovat nykyään laajat ja laadukkaat yhteistyöverkostot.

Muutos näkyy myös suhteessa asiakkaisiin. Useat yritykset eivät edes ajattele tekevänsä asioita kuluttajille vaan mieltävät ihmiset kehittäjinä ja yhteisön jäseninä, jotka ovat eri tavoin mukana yrityksen toiminnassa. Tämä korostuu etenkin digitaalisen vaihdannan ja yhteistyön liiketoimintamalleissa, jotka tuovat uudella tavalla yhteen esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen myyjät, käyttäjät ja kehittäjät.

Esimerkiksi Suomessa kehitetty mobility as a service eli MaaS-konsepti vie liikkumisen uudelle aaltopituudelle. Toimintaansa aloittelevien suomalaisyritysten, MAAS GLOBALin ja TUUPin, tarkoituksena on tarjota asiakkailleen eri kulkuneuvoja yhdistelevää saumatonta liikkumispalvelua kuukausimaksua vastaan. Tällöin tarve omistaa omia autoja vähenee.


1. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030, VN:n selvitys- ja tutkimustoiminta (2016)
2. Sitra, Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle, Selvityksiä 84 (2014)
3. Waste to Wealth: Creating Advantage in a Circular Economy, Accenture (2016)
4. Global Footprint Network (2016)
5. The Emerging Middle Class in Developing Countries, OECD (2011)