Lähtökohdat Pariisiin

Tulosta

Mikä on Pariisin ilmastokokouksen historiallinen tausta? Miten Pariisin neuvotteluita on valmisteltu ja miten itse kokous tulee etenemään?

YK:n ilmastoneuvotteluiden historia

Pariisin ilmastokokous COP21 (21st Conference of Parties) järjestetään Pariisissa 30.11.–11.12.2015. Se on YK:n ilmastopuitesopimuksen 21. osapuolikokous, joka järjestetään vuosittain marras-joulukuussa.

YK:n ilmastopuitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) perustettiin Rion kokouksessa vuonna 1992 ja se astui voimaan 21.3.1994. Sen on ratifioinut 196 maailman maata, jotka myös osallistuvat näihin vuosittaisiin osapuolikokouksiin ja vastaavat niiden yksimielisistä päätöksistä.

Kiotossa vuonna 1997 saavutettiin historiallinen ilmastosopimus eli ns. Kioton pöytäkirja:

  • Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005, kun sen oli ratifioinut tarpeeksi monta teolli-suusmaata (Annex I -maat) kattamaan yli 55 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kuitenkaan esim. Yhdysvallat ei ole ratifioinut Kioton pöytäkirjaa.
    • Tavoitteena oli vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti siten, että ajanjaksolla 2008–2012 (1. velvoitekausi) ne olisivat keskimäärin 5,2 % vuoden 1990 tasoa alemmat.
      • Pöytäkirjan sitovat päästövähennystavoitteet koskivat vain teollisuusmaita.
      • Pöytäkirja sisältää myös paljon kaikkia osapuolia koskevia toimia, kuten päästöjen seurannan ja kansallisten päästövähennysohjelmien laadinnan.
  • Kioton 2. velvoitekaudella (2013–2020) on mukana enää EU ja muutamia muita Euroopan maita sekä Australia. Muun muassa Japani, Venäjä ja Kanada jättäytyivät pois.
    • Kioton 2. kauden sopimuksen ratifiointi on yhä kesken. Prosessia on EU:n osalta hämmentänyt Puolan tuore ilmoitus siitä, että se kieltäytyy ratifioinnista ja estää näin jäsenmaiden yksimielisyyden. Kehitysmaat ovat puolestaan korostaneet, että niiden osallistuminen sitovaan Pariisin-sopimukseen edellyttäisi, että teollisuusmaat ovat ra-tifioineet Kioton 2. kauden sopimuksen.

Lähtökohdat Pariisin neuvotteluille

Pariisissa on tarkoitus sopia kaikkia 196 maata koskevasta, vuonna 2020 voimaan astuvasta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta. Tavoitteena on rajoittaa ilmakehän lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen, jota pidetään rajana hallitsemattomien vaikutusten aiheutumiselle (esimerkiksi myrskyt, tulvat, jäätiköiden sulaminen, ylipäänsä säiden ääri-ilmiöt).

Kuluvan vuoden aikana yli 150 maata on antanut oman aiotun ilmastositoumuksensa (intended national determined contribution, INDC), jotka muodostavat lähtökohdan Pariisin ilmastosopimuksesta käytäville neuvotteluille.

Pariisin sopimustekstiä on valmisteltu kuluvan vuoden aikaan useissa virkamieskokouksissa, joista viimeinen oli lokakuun lopussa Bonnissa. Sen tuloksena saatiin kaikkien osapuolten hyväksymä pohjateksti varsinaisiin Pariisin neuvotteluihin. Teksti laajeni kuitenkin 20 sivusta noin 60 sivuun sisältäen lukuisia vaihtoehtoisia kirjauksia heijastellen eri osapuolien neuvottelutavoitteita.

Pariisissa vaaditaankin paljon kompromisseja, jotta sopu syntyisi. Jo ennen Pariisia näistä kompromisseista on mahdollisuus käydä keskustelua muun muassa ns. Ministerial Pre-COP -kokouksessa Pariisissa 8.–11.11. ja G20-kokouksessa Turkissa 15.–16.11.

Pariisissa valtioita edustavat niin valtionpäämiehet (avauspäivänä) kuin neuvottelevat virkamiehet, joilla on vain ensimmäinen viikko aikaa löytää sopu teksteistä. Jälkimmäisellä viikolla siirrytään ym-päristöministerien vetovastuuseen. Neuvottelujen lopputuloksen pitäisi olla selvillä jo ke 9.12., jotta sopimustekstin eri kieliversiot yms. saadaan YK:n ilmastopuitesopimuksen jäsenvaltioiden hyväksyttäviksi pe 11.12. Aikataulu on siis erittäin kunnianhimoinen ja haastava. Tässä on merkittävä ero esimerkiksi Kööpenhaminan kokoukseen, jossa valtionpäämiehet saapuivat paikalle vasta kokouksen lopuksi. Tällä kertaa on tarkoitus, että heti aluksi saadaan poliittista ohjausta, jonka mukaisesti keskusteluja voidaan käydä ja yksityiskohtia hioa ja tällä toivotaan olevan vaikutusta siihen, että kompromisseja ja ratkaisuja ehditään löytää.